LE CHOCOLAT SUÉDOIS

Kävin viime torstaina Leppävaaran Caffi -kaupassa. Sen löytää Sellosta. Kävin oikeastaan vain vähän vilkuilemassa, pitämässä silmällä kaupan konvehtivalikoimaa. Kauppa myy ymmärtääkseni kolmen eri firman konvehteja 90 senttiä kappale: jotain belgialaisia, jotain jotain ja ruotsalaisia. Tarkka silmäni havaitsi ruotsalaiset ihanan ranskalaisen näköisiksi ja siitä huolimatta että olin samana päivänä maistanut aika pahaa ruotsalaista suklaata, uskaltauduin kuitenkin ostamaan järkyttävät kolme konvehtia (joista ennen kuvan ottamista olin jo syönyt yhden).

Kuvassa näkyvät pistaasimarsipaani- ja ghanakonvehdit. Syöty oli vadelmatryffeli. Vadelmatryffeli oli sellainen modernin tylsän pyöreä, luultavasti valmiisiin tummiin kuoriin tehty (niitä suklaakuoria tryffeleille saa ostettua tukusta jne. ja sitten ne vain täytetään ja koristellaan). Päällä oli vaaleanpunaista kirpeää jauhetta. Kaikkein omintakeisin suklaa se ei siis ollut, mutta täytti tehtävänsä. Ganache oli pehmeää ja sileää, kirpeä jauhe hyvää ja tryffeli maistui mukavasti vadelmalta.

Ghanakonvehti oli ghanalaisista kaakaopavuista valmistetusta suklaasta tehty ja ilmeisesti 85%. Konvehdissa oli tiivis ganache joka oli dipattu suklaaseen ja koristeeksi oli ripoteltu nättejä punaisia sokereja. Nuolin niitä koska halusin tietää maistuvatko ne joltain mutta... Oli ne makeita. Konvehti oli kaunis. Siinä oli vetisen kaakaon maku, mutta ei se pahaa ollut. Maistoi että se on laadukas mutta homma oli taidettu jättää vähän puolitiehen. Siitä huolimatta, ei paskempi.

Pistaasimarsipaani voitti puolelleen mun sydämeni, mun järkeni, ja sen, mikä se nyt on, ruumiini. Se oli todella hyvä, mehukas. Koristeena oleva pistaasi oli kaunis ja kiiltävä, ja maistui hyvältä. Konvehdissa oli siis pistaasista ja oletettavasti tavallisesta mantelistakin tehty marsipaani (suomessa oikeastaan mantelimassa), joka on dipattu tummaan suklaaseen ja päälle tökkäisty yksi kiillotettu pistaasi.

No niin, no niin. Yritin etsiä infoa firmasta jonka konvehteja nuo ovat. Sen nimi oli Åsö Choklad Jotain. Todellisuudessa Åsö ei valmista mitään, se maahantuo ja myy eteenpäin. Suklaat joita ne myy tulevat Sveitsistä (Felchlin, Läderach) ja Italiasta (Domori). Täydellinen pistaasimarsipaani oli Läderachin, josta en ole ikinä kuullutkaan. Ei se kovin kiinnostavalta vaikuttanut. Felchlin on ilmeisesti ihan ok, ei mikään huippufirma. Domori taas, se on Domori. Taidankin esittää vaatimattoman ehdotuksen Caffille: ottakaa Domoria myyntiin. Teillä on hyvä valikoima Francois Pralusta, mutta Domoria ei taida myydä Suomessa kukaan. Eikä sitä tunnu saavan mistään muualtakaan! (Toinen ehdotus liittyy siihen että korjatkaa Åsö Chokladin tilalle niihin pieniin lappuihin konvehtien eteen ihan oikea valmistaja.)

P.S. Caffista kannattaa tosiaan ostaa Pralus'n suklaita. Ne ei ole mun lemppareita todellakaan mutta on ne silti laatusuklaita. Musta tuntuu että pääsen ehkä joskus sen ällötyksen yli mitä ne aiheuttaa. Pralus'n Le 100% on klassikko! (Heh, ja kannattaa Caffista varmaan kahvia ja teetäkin ostaa - en ole koskaan kokeillut.)