keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

18.3.2013 RAKAS KOLMEVUOTIAS,

toivottavasti voit hyvin, ja olkoon elämäsi vastedeskin ihanaa ja ehkä vielä vähän aktiivisempaa, terveisin dorka sisaresi runon puhuja (p.s. kato tossa mä oon)




soitat samppanjakuplia
mä nostan maljan
sille kolmannelle jonka jälkeen lähtee käsistä!
usein juon samppanjaa pullonsuusta
en juo sitä usein                                se on hurjia aamuja kesäpäiviä puistossa se olet sinä ja 
                                                        me ja leivoksia kaljatölkkejä röökiä räkätystä
huomaan pitäväni luentoa kukaan ei ole lukenut kirjaa muistan ja hämmennyn kietoudun ihmisen erillisyyteen itsenäisyyteen yksinäisyyteen vaihdamme aihetta vaadit saada puhua leivonnasta hän vaatii taidepuhetta minä päätän taas olla vaatimaton
                                                         päätämme vaihtaa paikkaa


sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

CRAIC CRAIC




Tänään on St. Patrick's Day. Käytän sitä tekosyynä ajatella hieman irlantilaisia asioita.

Ensimmäisessä kuvassa on muuten pyhä vuori, Croagh Patrick, jonne kuuluu tehdä pyhiinvaellus. Homma toimii sillai et otetaan ja kiivetään ylös, tietty. Toisessa kuvassa taas on virhe, koska todellisuudessa baareja ei Irlannissa kutsuta pubeiksi vaan baareiksi. Pub on englantilainen instituutio. Näin vuosien jälkeen tuntuu myös et ois ollu osuvampaa kuvata katolisuutta vaikka paavilla tai pyhällä äidillä. Jeesus nyt on kaikkialla. Kolmannessa kuvassa on Cork City, jossain siellä alhaalla siintää keskusta. Kolmas kuva lienee Bushmillsistä Pohjois-Irlannista. Sieltä löytyy tietenkin Bushmills-viskin tislaamo, vaikka en mä sitä varten siellä ollut. Kylä on pieni ja ankea, lättänän brittiläinen. Just muuten luin Wikipediasta että legendan mukaan Patrick toi viskin Britteinsaarille! Jee! Paitsi jos se toi Irlantiin ni se ei kyl oo niitä saaria koska se on Irlanti.

Amerikkalaisissa blogeissa kirjoitetaan usein hauskasti St. Patty's Daystä eli Pyhän Paistikkaan päivästä. Pöljät! Paddy se on.

Irlannissa ehkä hauskinta oli maito ja voi, ai niin, ja stout, ja kala, ja onhan noita. Se sikailuaamupala! Vähän ku brittien mut ei sittenkään. Maito, maito, se oli niin hyvää. Siinä oli varmaan tuhat prosenttia rasvaa, ja sitä myytiin toisessa kuvassa kuvatuissa hassuissa muovipurkeissa, ja se oli niin ihanaa. Voi oli suolattomampaa kuin Suomessa ja jotenkin freesin makuista. Aah. Mä oon voifani. Tuoretta makrillia! Unohdin viskin! Viski, oi, viski. Mua nauratti kun kaivonkansissa luki 'uisge' eli vesi mut suoraan siitä tulee sana 'whiskey', 'uisge beatha'. Irlannissa teinibaareissakin soi The Smiths ja ylipäänsä siis kaikki on vain niin täydellistä. Taidankin alkaa pakata! Mitäs täällä enää.

Kun mä oleilin Irlannissa, söin hirveän hyvin: kalaa, kasviksia, lähellä tuotettuja luksusasioita. Elämäni ainoat osteritkin oon imaissut Corkin kauppahallissa, English Marketissa. Oikeastihan Irlanti on roskaruuan mekka, kuten Britanniakin. Peruna on Irlannin kansalliskasvis. Ei se mun ruokavaliossa ehkä näkynyt, paitsi uuniperunoita. Ja, no, sipsithän on kivoja. Perunaan sotkettiin aina hillittömät määrät voita, niin et olihan se hyvää. Mä värkkäsin myös törkeitä kolmioleipiä, ja toki kans paahtoleipä-maapähkinävoi-hillo-voi-banaani-wtf -tyyppisiä vetoja. Corkissa juotiin koko ajan Barry's Teatä. Se on pahaa eikä teepusseissa ole naruja. Ne on sitä tyyppiä jotka repäistään irti seuraavasta kuin vessapaperi. Onks sul jano? Keitän teetä!

Tänään taidan viedä pulloja ja ostaa tölkin Murphy'siä jos löytyy. Noi bisset ei ihan oikeasti kestä tölkitystä, mut sille ei nyt voi mitään.

Have a craic!

perjantai 15. maaliskuuta 2013

KISS ME I AM



Voi kuolema mikä kuvanlaatu eli päivää, pupuset!

Tällä viikolla aiheena on Paddy's Day, tuo dorka irlantilainen juhla pyhälle Patrikille. Paddy's Daynä kuuluu tuijottaa kulkuetta ja juoda vihreää siideriä ja käyttää 'Kiss Me I'm Irish' -paitaa, pinssiä, mitä vain. Kaduilla myydään ihan pieniä apiloita jotka kasvavat kummallisesti pöheiköittäin. Sellaisen voi vakavahenkisempikin kansalainen panna rintapieleen.

Siis sunnuntaina 17.3. on aika laittaa korviin vilkkuvat vihreät tontut ja valmistaa Annin irlantilaisjätskiä! Jos on brittimielinen, niin tää käy kans, kunhan vaihtaa siiderimerkkiä.


Omenajätski

0,5l Magners -siideri
1,5kpl vihreä omena
40g sokeri
ihan vähän tuoretta inkivääriä

250g vaahtoutuva soijakerma
25g hunaja
sitruunamehua

Laita kattilaan siideri, pieneksi pilkotut omenat ja sokeri. Anna kiehua kunnes siideri on paksua siirappia, sitä jää jäljelle vain vähän. Lisää mukaan miniksi vedetty inkivääri. Jäähdytä.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää hunaja. Sekoita joukkoon omenamassa. Kirpeytä sitruunamehulla jos tarpeen, ja niin paljon kuin on tarpeen. Pakasta, ja muista sekoitella välillä.


Suosittelen että ennen kuin alkaa vetää jätskiä napaan ni kandee antaa sen hetki sulaa pöydällä. Tätä vois syödä kans vappuna koska jätskissä on snadisti kiljuinen maku, eli siis simainen. Jos kammoaa soijakermaa, juuri tätä jätskiä ei kannata tehdä, koska jostain syystä se soija maistuu aika paljon läpi. Tähän vois lisätä keksinmuruja ja leikkiä et tää onki omenapiirakkajätski.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

RUNOT SYÖ SORBETTIA


Viimeaikoina jäätelöt ovat epäonnistuneet. Niitä on tehty ehkä yks, tai sit kaks. Yhdessä oli vaahdotettua kookoskermaa ja suklaata. Massasta tuli ryynimäistä. Täällä perslävessä ei tapahdu mitään ruoka-asioita muutenkaan. Kävin hiihtolomalla Helsingissä mut ei mulla tietenkään ole rahaa ostaa syötävää josta blogata. Tai ehkä mä olen kyllästynyt! Ihmisen täytyy kirjoittaa niin monta runoa, ja syödä niin kovin harvoin. Tänään juon viiniä.

Ja auringonpaiste on ihana!


Vesimelonisorbetti

kilon pala vesimelonia (kuori laskettu mukaan)
65g sokeri
1rkl sitruunamehu
1rkl votka/rommi
snadisti suolaa

Paloittele melonin liha ja soseuta se. Kiehauta kattilassa 80g sosetta, sokeri ja suola. Liemi on valmis kun kiteet ovat sulat. Sekoita liemi loppuun vesimelonisoseeseen ja lisää myös sitruunamehu ja viina. Laita pakkaseen. Sekoittele jäätymisen aikana.


Helppoa ku! Suosittelen tosin laittamaan rommia vain jonkun muun kuin minun vastuulla koska se on aika ärhäkkää. Tai sit laittais votkaa ja ihan minimäärän rommia. Jotenki toi vesimelonin maku ja rommi pelaa liianki hyvin yhteen, niin et lopputulos on romminen. Eli votka lienee parempi, se kun ei maistu. Viinan tarkoitus siis tässä ohjeessa on estää jäätymistä.

Kesällä tää tulee halvemmaks, kun vesimelonit ei oo niin kalliita. Aika kesäsorbetti tää muuteski on. Aika kesä sorbetti muuteski on.