Sain kaksi kirjaa jouluna. Ne edustavat ääripäitä: toisessa on pikkutuhmia fantasiakakkuja ja toisessa pastaohjeita kreisingraafisin kuvin. Molemmat kirjat ovat Briteistä. Kuvittelin perustavani kaksi blogia joissa nämä kirjat suoritettaisiin läpi. Xtra Naughty Cakes -blogista tulisi supersuosittu ja The Geometry of Pastaa jaksaisi lukea muutama kummajainen.
The Geometry of Pasta on kokki-ravintoloitsija Jacob Kenedyn ja graafikko Caz Hildebrandin kirja pastasta. Teoksessa on helvetin hienot kuvat, kuten yllä näkyy. Kirja sisältää myös jaarittelua eri pastojen nimistä ja olemuksesta. Myös synonyymejä eri pastalaaduille löytyy! Ja sit niitä ohjeitakin on, tietty. (Mä olen vähän huono niiden kanssa, mut ehkä yritän tehdä jonkin joskus tästä kirjasta.) Digailen siitä että ohjeen lisäksi löytyy vielä ehdotuksia mitä sen tietyn pastan kanssa kandeis skruudaa, esim. gomitin kanssa kanaa ja luumuja tai frankfurtereita ja fontinaa ym. (Niin ja ohjeetkin siis kuulostaa ihan kiinnostavilta, on ällö -tyyppisiä vasikanaivoa tai siannahkaa ja iisi -tyyppisiä voita&salviaa, sekä kaikkea siltä väliltä.)
Xtra Naughty Cakes on Debbie Brownin tuhmien kakkujen kirja. Kirja on ihanan viaton muka-paheellisuudessaan. Kakkujen esittelytekstit on parhaita: Big Boy - This cheeky and suggestive pair of boxers is not only quick and simple to make but is sure to make the celebration memorable with all the giggling and knowing looks going round! Kakku esittää pullottavia sydänkuviollisia boksereita. Ah!
En tiedä tulenko kokeilemaan tästä koskaan yhtään ohjetta: marsipaanikakut kun eivät ole ihan mun juttu. Toisaalta sillä nuorella miehellä, jolta tän kirjan sain, on kohta synttärit (teen sille sit tutkielman sen alastomasta vartalosta, hah!). Ohjeet vaikuttavat ihan järkeviltä ja seurattavilta. Tykkään irtoraajoista ja irtopäistä joita kirjasta löytyy. Mun vakavahenkinen minäni saa tosin vähän näppylöitä tuhmien kakkujen sukupuolirooleista. Mut ehkä näihin tulee suhtautua jollain ironian ironian ironialla.
Molemmat joululahjakirjat täydentävät ihastuttavasti keittiön kirjahyllyä.
Tuhmista kakuista en tiedä, mutta marsipaanikakuista kaupan marsipaanikakkuja maisteltuani ajattelin että ei ikinä. Itse tehdyt ohuella marsipaanikuorrutteella tehdyt kakut nyt vaan ovat syrjäyttäneet ällörasvaiset kermavaahtokakut meikäläisen listalla, Säilyvät hyvin ja ulkonäköä voi varioida. Suosittelen kokeilemaan!
VastaaPoistaMä seuraisin kyllä molempia uusia blogeja!
VastaaPoistaHeleen, Oon mä muutamat prinsessakakut joskus koulussa pygännyt ja jotain sellaista. Ehkä mua ärsyttää sellainen historiattomuus ja, sori vain kaikki kakkubloggarit, se että usein marsipaani jne. -kakut on ulkoa tavallaan hienoja, tai ainakin taitoa vaativia, mut sisältä, äh... Ei vain oo mun juttu!
VastaaPoistaJaana, Sä oletkin laaja-alainen!