KINUSKI-BANAANIPIIRAKKA VAAHTOKARKKISYDÄMELLÄ

Yritin tehdä piirakkapohjan valmistaikinasta. Ohjeessa sanottiin 'elä voitele' enkä sit voidellu. Se tarttui kiinni vuokaan. Kysyin mun poikaystävältä että millasen vappupiirakan se sit haluis. Kuulemma 'no en tiijä millasii piirakoit on mut kinuski vois olla hyvä'. Olin sillai et jaha, kuulostaa hirveältä, en tosin kertonu sille. Seuraavana päivänä se täydens et siihen vois laittaa täytteeks vaahtokarkkia.

Suunnittelin pyöreän piiraan, jonka pohja maistuis vähän niinku kinuskilta, koska siinä ois ruskistettua voita. Täytteenä ois jotain hedelmää, mieluiten jotain freesiä. Vaahtokarkki ois yks parin sentin korkuinen levy, joka vähän kapenis ylöspäin. Sen pitäis olla tosi pehmeää, ettei se ois kovin ällöä.

Pohja oli liian hyvä tähän maailmaan ja ohranjyvät teurasti sen. Ne oli painona ku paistoin mut, no joo, oli vähän rankkaa. Onneks se ei maistunu ees kinuskilta. Vaahtokarkkiin laitoin tuoretta minttua ja massa oli muutenki epäilyttävä. Luultavasti jäis kiinni astiaan, jossa se hyytyi.

Tein sit uuden pohjan suorakulmiovuokaan, ja muokkasin ohjetta. Jätin ruskistetun voin pois, päätin keittää banaaneja karamellisoidussa sokerissa ja tehä siitä kinuskin. Kaataisin sen kinuski-banaanin vaahtokarkin päälle. Hyvä tulis, tai ainaki rahat menis.

Päälle tein viel tollasen murun.