Huomasin juuri, että kello on paljon. Mun oli tarkoitus mennä safkaa ennen luentoa mutta se nyt jää. Yritän katsokaas kirjoittaa tätä bloggausta. Tai oikeastaan katsokaas kirjoittaa raporttia, joka pitäis printata ja postittaa. Ai että mä vihaan printtaamista. Kaiken lisäksi kaikkitietävän Akatemian printtaushommat muuttui, enkä tiedä millaisiksi. Ai että.
Mä tässä samalla kirjoitan tätä että sitä raporttia, joka itseasiassa käsittelee myös suunnilleen tätä, eli Sysmää.
Sysmän leivän hapanruisleipä! Ostin sellaisen kaupasta viattomana kuin lapsi. Mitä nyt tsiigasin, että paperipussissa on ja näyttää aika hyvältä. Sitten maistoin: aivan kelvollinen ruisleipä. Sit sainkin heti kuulla asuintoverilta, että juuri tämä leipä on suurklassikko niillä main! Kuulemma aina kesäisin se loppuu kaupasta kun mökkivieraat hamstraa sitä hulluna.
Sysmän Leivän ruisleipä on valioyksilö. Hyvin paistettu: reunat on rapeat, tai vois niitä koviksi tai jopa palaneiksikin sanoa. Tarpeeks tuore, hiton mehevä. Löytyy myös muovipussissa, mut kuka hullu sellasta leipää ostaa. Mun mielestä tän leivän hyvyys on siinä, et tää on just sellainen kuin kaiken ruisleivän pitäis olla. Hapan se on myös! Aivan hieno tuote.
Nyt meen kouluun moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti