maanantai 6. kesäkuuta 2011

HAJA-AJATUKSIA RAAKA-AINEISTA


Tein viime torstaina muffinsseja. Oikeastaan vain sekoitin muffinssimiksiin veden ja öljyn, ja lisäsin suklaanappeja päälle. Ihan hyviä niistä tuli. Miksiäkin on vielä. Se on sitruunan makuista. Se sitruunan maku tulee kuulemma aivan oikeasta sitruunasta.

Mä en käytä valmiiksi maustettuja tuotteita tai miksejä jne. leivonnassa. Kyse on tuotteen laadusta, ja siitä että jos tekee itse, niin voi sitten tehdä kunnolla. En kaipaa mats-erikmäistä typerää, lapsellista, mutta näköjään tärkeää, keuhkoamista. (Ai tuleeks pistaasijätskin väri oikeesti purkista? Ha-loo!) Taannoisessa lisäainekeskustelussa mua ärsytti hirveästi se kauhistelu ja demonisointi. Mä syön itse varsin oikeaa ja aitoa ruokaa. Toisaalta syön minä myös sipsejä ja pakastepitsoja. Enkä ole lainkaan kauhistunut siitä mitä ne sisältävät. Ehkä olen vain tottunut lukemaan tuoteselosteita? Ihmettelen, mikseivät kaikki lue niitä. Sehän on mukavaa.

Minulla leivonta ja laatu kulkevat siis käsikädessä. Ihan sama mitä leipoo niin se kannattaa tehdä kunnolla, ja kunnon raaka-aineista. Blogimaailmassa erityinen ärsytyksen aihe on ollut muun muassa Flora Vispi (rasvaton maito, kasvirasva (osittain kovetettu), kasviöljy, emulgointiaineet (E472b, E322, E472e), sakeuttamisaine (E1442 tapiokapohjainen), kirnumaitojauhe, sokeri, aromi, laktaasientsyymi, stabilointiaine (E407), väri (betakaroteeni)), tuo surkuhupaisa epäkerma. Myös kaikki maustetut rahkat, ruokakermat ja tuorejuustot voisi mun mielestä jättää kauppaan. Varsinkin siis jos tarkoitus on leipoa (ajatelkaa sitä prosessina!), ei vain tarjoilla itselle tai vieraille jotain syötävää. Raaka-aineiden maustaminen itse ei yleensä ole kovin vaikeaa.

Leipominen laadukkaista raaka-aineista ja kunnianhimo liittyvät myös yhteen. Ihan kuin sillä nyt mitään kunniaa saisi, että värkkää aina samantyyppisiä piiraita, kuten itse teen. Kannattaisi ennemmin tehdä marsipaanikakkuja. Kuitenkin omassa päässäni kohoan korkeuksiin, vaikka ihan pikkuriikkisenkin. Itse tehty vaniljakreemi on luksusta (mitä nyt aina ryssin sen) ja oma jätski parasta maailmassa (vaikkei pakastin koskaan pakastakaan sitä kunnolla). No ei vaan, kyllä kaikki välillä onnistuu. Silloin ne on ihanimpia koskaan.

(Sitruunamuffinssimiksi oli varastettu. En siis ostanut sitä.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti